blog-blockchain
BLOG
ARTIFICIAL INTELLIGENCE

Blockchain basics – kevyt katsaus käsitteisiin ja historiaan

Uusien asioiden oppiminen voi olla hauskaa ja tiedon jakaminen vielä hauskempaa. Siispä opastin Sogetin kollegoitani lohkoketjujen perusteisiin Blockchain basics-kurssin muodossa. Jos haluat oppia lohkoketjuista niin voit aloittaa tästä.

Uusien asioiden oppiminen voi olla hauskaa ja tiedon jakaminen vielä hauskempaa. Siispä opastin Sogetin kollegoitani lohkoketjujen perusteisiin Blockchain basics-kurssin muodossa. Jos haluat oppia lohkoketjuista niin voit aloittaa tästä.

Kaikki alkoi uudesta tavasta välittää maksuja

Vuonna 2008 Satoshi Nakamoto julkaisi tutkimuksensa Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System (löydät sen täältä). Julkaisu esitteli ensimmäisen, internetissä käytettävän virtuaali- eli kryptovaluutan, Bitcoinin, jota voidaan käyttää maksamiseen internetissä ilman pankkeja tai muita maksujen välittäjiä. Bitcoineja säilytetään sähköisessä lompakossa, jolloin tarvitsee tietää vain vastaanottajan ns. julkinen avain (osoite) ja voi lähettää Bitcoineja tai satosheja (Bitcoinin murto-osia) minne tahansa maailmassa. Nämä ovat edelleen vaihdettavissa vaikkapa euroiksi tai dollareiksi. Ajatus pankkien ja viranomaistahojen korvaamisesta uudella teknologialla oli uusi ja kiehtova.

Vertaisverkkolla keskeinen rooli

Julkisena ja kaikille avoimena lohkoketjuna käyttäjien välinen vertaisverkko on keskeinen osa Bitcoinin infrastruktuuria ja yksityisissä lohkoketjuissa esimerkiksi jonkun toimialan yritykset voivat muodostaa omaa liiketoimintaansa tukevan lohkokejun. Kun vertaisverkossa halutaan siirtää arvoa esimerkiksi sähköisten maksujen muodossa (tätä kirjoittessani eri virtuaalivaluuttoja on noin 1600), tietokoneiden verkko vahvistaa maksujen historiatiedoista, että lähettäjällä todella on kyseistä valuuttaa. Kun lähetetty maksu, muiden verkon jäsenten lähettämien maksujen ohella on näin validoitu, niistä tulee osa lohkoa, joka lisätään uutena lohkona lohkoketjuun. Bitcoining osalta uusi lohko lisätään 10 minuutin välein.

Lohkoketju = tietorakenne

Lohkoketju on tietorakenne eli tapa järjestää tietoa. Nämä tiedot voivat olla eri sovelluksissa esimerkiksi transaktioita, asiakirjoja, sopimuksia tai kuvia – jotain, jolla on arvoa jollekin verkon jäsenelle. Lohkoketjulla on ​​ominaisuuksia, joiden perusteella sitä voidaan kutsua hajautetuksi ja suojatuksi digitaaliseksi tietokannaksi, joka on hajautettu, koska se sijaitsee verkon osallistujien tietokoneissa ja suojattu, koska lohkot yhdistetään toisiinsa salausalgoritmia käyttäen. Ketjun aiempia tietoja ei voi muuttaa ja ketjun koko kasvaa uusien lohkojen lisäämisen myötä.

Lähinnä POCeja…

Vaikka lohkokejut ovat kehittyvää teknologiaa ja siihen liittyvät uutiset ovat usein kryptovaluuttojen arvostuksista, mielenkiintoisempaa on kuitenkin, miten teknologiaa hyödynnetään eri toimialoilla. Todelliset teknologiaa hyödyntävät liiketoimintamallit ovat mielestäni ratkaisevia lohkoketjujen yleistymisen kannalta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ​​että kyseessä on kuitenkin lähinnä solveltuvuusselvityksiä (proof-of-concept, POC) ja kokeilevaa liiketoimintamallien laajentamista teknlogian avulla ja harvemmin laajamittaista kuluttajasovellusten tarjoamista. Tamagotchityylisen Cryptokittiessovelluksen tarjoama mahdollisuus kasvattaa ja jalostaa virtuaalisia kissoja ei ole ainakaan vielä breikannut joka niemessä ja notkossa (eikä vakuuttanut myöskään Blockchain basics-kurssini osallistujia). Suomessa muutama edelläkävijätaho on lähtenyt mukaan teknologian kehitykseen ja lohkoketjuteknologian hyödyntämiseen.

… mutta myös todellista liiketoimintaa

Voidaanko lohkoketjuteknolgialla sitten ratkaista todellisia ongelmia? Tätä pitäisi kysyä vaikkapa Maerskin, JP. Morganin, Visan tai Samsunging asiantuntijoilta, koska nämä yritykset hyödyntävät lohkoketjuja liiketoiminnassaan. Kansainvälisen kaupan toimitusketjun hallinta lukuisine dokumentteineen lohkoketjujen avulla vaikuttaa lupaavalta kun kaikki osapuolet ostajaa, myyjää ja viranomaistahoja myöten näkevät saman reaaliaikaisen informaation esimerkiksi laivakuljetusten tilasta. Vähittäiskaupan jättiläiset Walmartin ja Carrefour haluavat läpinäkyvyyttä omissa toimitusketjuissaan mm. vihannesten alkuperän jäljitettävyyden osalta. Suomessa kuka tahansa voi kävellä lähikauppaansa ja hyödyntää maitoyhtiö Arlan lohkoketjusovellusta maidon alkuperän tarkistamiseen – tämä onnistuu purkin kyljestä löytyvällä koodilla. PwC Global blockchain -tutkimuksen mukaan 2018 rahoitusalaa pidettiin kansainvälisesti selvästi edistyneimpänä sektorina lohkoketjuteknolgian hyödyntämisessä.

Lohkoketjusukupolvien myötä uusia mahdollisuuksia

Bitcoinia pidetään lohkoketjujen ensimmäisenä sukupolvena. Toisen sukupolven älykkäät sopimukset  mahdollistavat tietokannan suorittaman koodin kun tietokantaan ulkopuolelta tuleva tieto vaikkapa EUR / USD-valuuttakurssista 1,124 voisi aiheuttaa sen, että ennalta määritelty sopimus toteutuu. On myös kolmannen sukupolven lohkoketjuja, joilla niin startupit kuin suuryrityksetkin pyrkivät poistamaan esimerkiksi matalan prosessointitehon  aiheuttamia rajoitteita teknogian hyödyntämisessä. Bitcoinin 3-7 maksua sekunnissa kalpenee Visan yli 20 000 maksun sekuntinopeuteen. Jos vaikkapa kahvikupin maksaminen maksaa enenmmän kuin kahvi itsessään niin lohkoketjuja hyödyntävien mikromaksujen yleistymiseen kuluu aikaa.

Edessä loistava tulevaisuus?

Tulevaisuus näyttää tuleeko lohkoketjuteknolgiasta todella suurempi kuin internet kuten julkisuudessa on arveltu. Tiedämme kuitenkin, että se tarjoaa läpinäkyvän, pysyvän ja turvallisen tavan tallentaa tietoja. Jos et aio sijoittaa kovalla työllä ansaittuja rahojasi kryptovaluuttoihin tai Cryptokittiesiin (miau!) lohkoketjuille kannattaa kuitenkin antaa mahdollisuus. 1990-luvun alusta lähtien internet on muuttanut ihmisten tapaa välittää tietoa ja lohkoketjuteknologia voi tehdä saman.

CONTACT
  • Tomi Ukkonen
    Tomi Ukkonen
    Senior Consultant
    +358 50 577 2655