testexpo-blog
Virhe noudettaessa captcha-kuvaa

By submitting this form, I understand that my data will be processed by Sogeti as indicated above and described in the Privacy Policy.

BLOG
TESTAUS

TestExpo 2019: Miltä näyttää digitaalisen laadunvarmistuksen tulevaisuus?

TestExpo järjestettiin elokuun lopulla neljännen kerran Helsingin Clarion-hotellissa. Tänä vuonna Sogetin järjestämän testauskonferenssin teemana oli imagine, mikä tarkoitti sitä, että puheenvuoroissa keskityttiin tuomaan uudenlaisia näkökulmia toimintaympäristön ja työn muutokseen. Tilaisuudessa oli viime vuoden tapaan kaksi eri polkua, digitaalinen laadunvarmistus ja kyberturvallisuus. Tässä blogipostauksessa jaan ajatuksiani niistä luennoista, jotka saivat oman mielikuvitukseni lentämään.

TestExpo järjestettiin elokuun lopulla neljännen kerran Helsingin Clarion-hotellissa. Tänä vuonna Sogetin järjestämän testauskonferenssin teemana oli imagine, mikä  tarkoitti sitä, että puheenvuoroissa keskityttiin tuomaan uudenlaisia näkökulmia toimintaympäristön ja työn muutokseen. Tilaisuudessa oli viime vuoden tapaan kaksi eri polkua, digitaalinen laadunvarmistus ja kyberturvallisuus. Tässä blogipostauksessa jaan ajatuksiani niistä luennoista, jotka saivat oman mielikuvitukseni lentämään.

Michiel Boreel: Mitä on digitaalinen onnellisuus?

Konferenssin aloitusluennon piti teknologiajohtaja Michiel Boreel aiheesta digitaalinen onnellisuus, josta hän puhui viime vuodenkin konferenssissa, mutta tällä kertaa näkökulmana oli uuden, nuoremman sukupolven näkemys onnellisuudesta ja siitä, miten se mahdollistuu digitalisaation avulla. Boreel käytti tästä uudesta sukupolvesta termiä ”synthetic generation”, joka on ensimmäinen sukupolvi, joka on syntynyt Internetin ollessa jo läsnä kaikkialla ja joka ei tee eroa digitaalisen ja analogisen hyödykkeen välillä, vaan yhdistelee näitä saumattomasti toisiinsa.

Boreelin mukaan synteettinen sukupolvi on post-hierarkkinen, post-materialistinen ja post-realistinen. Synteettinen sukupolvi ei usko auktoriteetteihin, vaan verkostoon - tykkäysten lukumäärä kuvassa määrittää sen arvon paremmin kuin ammattilaisarviot sen laadusta. Samoin materia ei ole sille yhtä tärkeää, vaan ideat ja identiteetti, kuten esimerkiksi ekologinen ajattelu ja sen mukaan eläminen. Todellisuuskaan ei enää riitä. Digitaalinen todellisuus on todempaa kuin fyysinen. Tästä esimerkiksi Boreel nosti Snapchat-nuoren, joka tykästyi kasvofiltterin muokkaamaan nenäänsä niin, että kävi plastiikkakirurgiassa leikkauttamassa itselleen samanlaisen nenän. Mieleeni juolahti kysymys; millaista on elää post-todellisuudessa? Pitää muistaa, että digitaalisessa todellisuudessa joku voi vaihtaa asetusta ja nenä alkaakin kasvaa, ei pienentyä.

Benjamin Särkkä: The new Normal

Nordealla kyberturvallisuuden strategiasta vastaava Benjamin Särkkä puhui omassa luennossaan kokonaisuuden merkityksestä kyberturvallisuudessa. Särkkä on tunnettu Disobey-hakkeritapahtuman perustajana ja ns. valkohattuhakkerina, jotka käyttävät hakkeritaitojaan tietoturvan parantamiseen. Kokonaisuus on siis tärkeämpää kuin mikään muu. Usein organisaatiot keskittyvät kyberturvallisuusstrategiassaan yksityiskohtiin, mutta suuret kokonaisuudet jäävät huomioitta. Tälläkin hetkellä yleisin tietoturvauhka organisaatioille on yhä sähköpostin liitetiedoston avaaminen, jonka kautta yli 90 prosentita viruksista ja malwaresta pääsee sisään. Tilastollisesti perinteinen organisaation tilintarkastus paljastaa useammin tietoturvahyökkäyksiä kuin ulkoiset työkalut niiden havaitsemiseen. Rupesin miettimään, entä jos emme jakaisi tiedostoja sähköpostilla? Onko se liian utopistinen ajatus?

Katri Saarikivi: Kohti inhimillisempää digitaalista tulevaisuutta

Päivän viimeisen luennon piti aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta. Saarikiven luennon otsikkona oli ”Kohti inhimillisempää digitaalista tulevaisuutta” ja yksi sen pääkysymyksistä oli, voimmeko opettaa kaikki inhimilliset taidot koneille. Koneet ovat jo kauan sitten ohittaneet ihmisten kognitiiviset kyvyt muistamisessa, keskittymiskyvyssä ja aritmeettisten operaatioiden suorittamisessa, mutta missä asioissa ihminen on vielä edellä? Tällaisia asioita ovat tunteet, oppimiskyky, luova ajattelu, eettinen ajattelu ja kontekstin merkitys.

Mielestäni on mielenkiintoinen kysymys, pitäisikö tekoälylle ohjelmoida tunteet tai kyky tuntea empatiaa tai onko ne pakko ohjelmoida, jos halutaan eettisesti toimivia robotteja. Tunnetusti yksilön eettiset säännöt eivät ole absoluuttisia, vaan ne muodostuvat ympäröivän yhteisön moraalikoodin perusteella. Jotta kone voisi siis toimia eettisesti esimerkiksi Suomessa, sen aivoihin pitäisi ladata suomalaisessa yhteiskunnassa elämisen lyhyt oppimäärä. Toivottavasti siitä ei kuitenkaan tulisi liian juro, jotta se uskaltaisi avata suunsa. 

On hyvä kysymys, vähentääkö älylaitteiden käyttö ihmisten kykyä tuntea empatiaa toisia kohtaan. Aina välillä keskustelupalstoja lukiessa tuntuu siltä. Kirjoitetussa viestissä katoaa suurin osa kehonkielestä ja kasvojen ilmeistä, joihin intuitiivisesti luotamme sanottua enemmän. Saarikiven mukaan kaikki asiat, jotka dehumanisoivat toista ihmistä, vähentävät empatiakykyä. Empatiaa puolestaan lisäävät inhimillisyys, huolenpito, huomiointi ja joustavuus. Voin kuvitella, että tulevaisuudessa ehkä opetamme näitä asioita koneellemme, jotta ne kohtelisivat meitä kuin ihmisiä, tai ainakin yhtä empaattisesti.

Tilaisuus päättyi teemaan sopivasti John Lennonin kappaleeseen Imagine, joka alkoi soida valojen himmetessä Clarionin konferenssisalissa ja yli sadan testausammattilaisen kadotessa käytävälle. Jotkut sanoisivat meille, että olemme unelmoijia. Mutta me emme ole yksin.

Palaa TestExpo-tapahtuman puheenvuoroihin

Mikäli TestExpo jäi tänä vuonna kokematta tai haluat palata päivän puheenvuoroihin, voit tehdä sen TestExpo-tapahtumasivulla. Olemme koostaneet tänne linkit puheenvuorojen esitysmateriaaleihin sekä lyhyitä haastatteluja muutamista puheenvuoroista. TestExpo-tapahtumasivulle päästä täältä

todo todo
CONTACT
  • Tuukka Virtanen
    Tuukka Virtanen
    Test automation consultant
    +358 40 044 9194